Asuminen kartanossa on kuin sukeltaisi eri aikakausien tunnelmiin ja historiaan, jossa rakennuksen ainutlaatuinen arkkitehtuuri ja huolella vaalitut yksityiskohdat kertovat omaa tarinaansa. Kartanoelämä yhdistyy usein mielikuvissa ylellisyyteen ja ajattomaan eleganssiin, mutta todellisuus on usein monivivahteisempi – se voi olla sekä lumoava että haastava, riippuen rakennuksen kunnosta ja asukkaiden intresseistä ylläpidossa. Kartanossa asuminen tarjoaa kuitenkin mahdollisuuden elää ympäristössä, jossa historialliset elementit yhdistyvät nykypäivän mukavuuksiin, luoden aivan erityisen asumiskokemuksen.
Kartanoiden sisustustyylien kehitys 1900-luvun alusta nykypäivään
Kartanoiden sisustustyyli on muuttunut radikaalisti 1900-luvun alusta tähän päivään. Aikojen saatossa erilaiset suuntaukset ja trendit ovat muokanneet kartanoiden ilmettä heijastaen aina kyseisen ajanjakson ihanteita ja asukkaiden elämäntapoja. Seuraavassa on katsaus kartanoiden sisustustyylin kehittymiseen eri vuosikymmeninä.
1900-luvun alku: Jugend ja klassismi
1900-luvun alkuun osui Suomessa voimakas jugend-tyylin kausi, joka vaikutti kartanoiden arkkitehtuuriin ja sisustukseen. Jugend-tyyli, tai art nouveau, korosti luonnonläheisyyttä, orgaanisia muotoja ja runsaasti kaarevia linjoja. Kartanoiden sisätiloissa tämä näkyi koristeellisina seinä- ja kattomaalauksina, joissa toistuivat kukka-aiheet ja muut luonnosta inspiroituneet kuviot.
Jugendin rinnalla suosittiin myös klassismin vaikutteita, erityisesti antiikin Kreikan ja Rooman arkkitehtuurista. Sisustuksessa tämä tarkoitti pylväitä, koristeellisia kattoja ja klassisen huonekalutyylin käyttöä. Värit olivat usein maanläheisiä, mutta käytössä oli myös voimakkaampia sävyjä kuten syvää viininpunaista ja samettista vihreää.
1920-30-luku: Art deco ja funktionalismi
1920-luvulla kartanoiden sisustukseen alkoi tulla art deco -tyylin vaikutteita, joka toi mukanaan ylellisyyttä, geometrisia kuvioita ja uudenlaista materiaalien käyttöä, kuten marmoria, messinkiä ja jalopuita. Kartanoiden sisätiloissa alettiin suosia yksityiskohtaisia koriste-elementtejä, kuten kohokuvioituja tapetteja ja näyttäviä kattokruunuja, jotka symboloivat aikakauden vaurautta.
1930-luvulla art decon rinnalle nousi funktionalismi, joka toi mukanaan pelkistetympiä muotoja ja yksinkertaistettua estetiikkaa. Funktionalismi pyrki yhdistämään kauneuden ja käytännöllisyyden, mikä näkyi erityisesti kalusteiden linjoissa ja kartanoiden huonejärjestyksessä. Tiloja pyrittiin optimoimaan tehokkuuden ja käytännöllisyyden nimissä, mutta kuitenkin siten, että kartanon arvokkuus säilyi.
1940-50-luku: Perinteet ja maalaisromantiikka
Sotien jälkeisessä Suomessa palattiin usein klassiseen ja perinteiseen tyyliin. Kartanoiden sisustuksissa näkyi maalaisromanttisia elementtejä sekä vahva pyrkimys korostaa suomalaista perinnettä ja paikallisia käsityöperinteitä.
Tässä tyylissä yhdistyivät lämpimät puupinnat, yksinkertaiset, mutta kestävät kalusteet ja pehmeät tekstiilit. Tyyli korosti mukavuutta ja kodikkuutta, ja kartanoihin ilmestyi myös moderneja keittiö- ja saniteettitiloja, jotka mahdollistivat helpomman arjen. Sisustuksen värit olivat maanläheisiä ja pehmeitä: beige, vaaleansininen ja harmaa olivat suosittuja sävyjä.
1960-70-luku: Modernismi ja rohkeat värit
1960- ja 1970-luvut toivat mukanaan radikaaleja muutoksia, kun modernismi ja kokeilevat värivalinnat löivät läpi myös kartanoiden sisustuksessa. Näinä vuosikymmeninä alkoi näkyä kirkkaita värejä, rohkeita kuoseja ja muotoilun vapautta. Esimerkiksi oranssi, vihreä ja sininen olivat yleisiä tehostevärejä. Kartanoihin saatettiin tuoda rohkeasti ajan huippusuunnittelijoiden modernistisia kalusteita, jotka saivat aikaan mielenkiintoisen kontrastin perinteisten rakenteiden rinnalla.
Kartanoihin rakennettiin myös uusia mukavuuksia, kuten kylpyhuoneita ja saunoja. Vaikka vanhaa kunnioitettiin, myös kartanon uudistamista pidettiin tärkeänä, ja erilaisia tilamuutoksia tehtiin ahkerasti. Tämä aika oli rohkean kokeilun aikaa, ja se toi kartanoihin modernia särmää.
1980-90-luku: Paluu klassiseen ja romanttiseen tyyliin
1980- ja 1990-luvuilla nähtiin paluu klassisempaan ja romanttisempaan tyyliin. Tämä näkyi kartanoiden sisustuksessa etenkin koristeellisuutena ja runsautena, jossa vaalittiin menneiden vuosisatojen estetiikkaa. Tyypillistä oli, että kalusteet olivat massiivisia, verhoilu runsasta ja sävyt syviä, kuten burgundia, sinapinkeltaista ja metsänvihreää.
Tämä tyylisuunta ihannoi ajattomuutta ja ylellisyyttä, ja kartanoihin valittiin huonekaluja, jotka muistuttivat menneiden aikojen eleganssista. Myös antiikki ja entisöinti alkoivat tulla muotiin, ja kartanon sisustuksessa suosittiin vanhoja, laadukkaita kalusteita ja koriste-esineitä, jotka ilmensivät kartanon historiaa.
2000-luku ja nykyhetki: Minimalismi ja modernit mukavuudet
2000-luvulla kartanoiden sisustuksessa alettiin painottaa minimalistista ja modernia tyyliä, jossa yhdistyy ajattomuus ja nykypäivän mukavuudet. Kartanoita on uudistettu vastaamaan nykypäivän vaatimuksia, mutta samalla on pyritty säilyttämään rakennuksen historiaa ja alkuperäistä ilmettä. Sisustus on nykyään usein hillittyä ja yksinkertaista, mikä tuo arvokkuuden esiin ilman liiallista koristeellisuutta.
Nykyaikana kartanoissa suositaan myös ekologista ajattelua. Remonteissa käytetään usein kierrätettyjä tai ympäristöystävällisiä materiaaleja, ja modernit energiaratkaisut, kuten maalämpö ja aurinkopaneelit, ovat yleistyneet. Kartanon sisustukseen haetaan nykyisin tasapainoa vanhan ja uuden välille – arvokas rakennus saa elää nykyaikaisen mukavuuden rinnalla.
Kartanossa asumisen erityispiirteet ja haasteet
Asuminen kartanossa tuo mukanaan omat ainutlaatuiset piirteensä ja haasteensa. Ylläpidossa on usein huomioitava kartanon iäkkyys ja kunnostustarpeet, jotka saattavat olla huomattavia. Huoltokustannukset ovat korkeammat kuin tavallisessa omakotitalossa, sillä kartanon historiallisten elementtien säilyttäminen vaatii tarkkuutta ja usein erityisosaamista. Toisaalta kartanon tilavuus mahdollistaa suuret sisustuspuitteet ja antaa mahdollisuuden luoda persoonallisen ja vaikuttavan kodin, joka ei helposti toistu muualla.
Kartanon suuri tilakapasiteetti tarjoaa myös monenlaisia mahdollisuuksia, sillä tiloja voi hyödyntää esimerkiksi työtiloina, juhlapaikkoina tai jopa matkailukäytössä. Useissa kartanoissa on erillisiä ulkorakennuksia, joita voidaan kunnostaa vierastaloiksi tai tapahtumatiloiksi.
Yhteenveto
Kartanoelämä yhdistää historiaa ja nykyaikaa tavalla, joka on monelle elinikäinen unelma. Kartanon sisustustyylit ovat vaihdelleet eri aikakausina jugendin ja klassismin tyylien tuomasta koristeellisuudesta funktionalismin pelkistettyyn muotokieleen ja modernin minimalistiseen tyyliin. Kartanoon muuttava voi vaalia arvokasta historiaa ja samalla tuoda tiloihin oman persoonallisen kosketuksensa.
