Vanhojen kartanoiden seinät kätkevät vuosisatojen historiaa, ihmiskohtaloita ja tarinoita, jotka ovat jääneet elämään. Mutta niiden viehätys ulottuu salaisuuksia syvemmälle – myös menneiden aikojen loisto ja ajaton sisustus kiehtovat edelleen. Lähdemme kierrokselle kolmeen suomalaiseen kartanoon, joissa historiaan voi tutustua paikan päällä.

Vanhan kartanon portilta avautuva näkymä herättää helposti uteliaisuuden. Millaisia ihmisiä näissä huoneissa on asunut? Mitä juhlasaleissa on tapahtunut, ja miksi joihinkin kartanoihin liittyy edelleen tarinoita, joille ei löydy yksiselitteistä selitystä?

Kartanoiden elämä ei ole ollut pelkästään kristallikruunujen loistetta ja juhlapukuja. Niissä on eletty suuria rakkaustarinoita, koettu menetyksiä, rakennettu omaisuuksia ja toisinaan myös menetetty niitä.

Osa tapahtumista tunnetaan historiankirjoista. Toiset ovat säilyneet suullisena perinteenä, jossa tosiasiat ja mielikuvitus ovat saattaneet vuosien saatossa sekoittua.

Suomessa on useita kartanoita, joiden ovet avautuvat myös vierailijoille. Kolme erityisen kiinnostavaa kohdetta sijaitsee Varsinais-Suomessa ja Länsi-Uudellamaalla.

1. Louhisaaren kartanolinna – Pirunkamarin arvoitus ja Mannerheimien historia

Askaisissa sijaitseva Louhisaaren kartanolinna tekee vaikutuksen jo ulkoapäin. Valkoiseksi rapattu, 1600-luvulta peräisin oleva päärakennus muistuttaa enemmän pientä palatsia kuin tavallista kartanoa.

Louhisaari tunnetaan Flemingien ja Mannerheimien sukujen kotina. Täällä syntyi myös Suomen marsalkka C. G. E. Mannerheim vuonna 1867.

Kartanolinnan kolmessa kerroksessa voi tutustua eri vuosisatojen sisustuksiin. Ensimmäisessä ja kolmannessa kerroksessa korostuu 1600-luvun maailma, kun taas toisessa kerroksessa näkyvät 1700- ja 1800-lukujen sisustusihanteet.

Mutta Louhisaaren historiaan kuuluu myös arvoituksellisempia kertomuksia.

Mitä Pirunkamarissa tapahtui?

Louhisaaren erikoisimpiin huoneisiin kuuluu niin kutsuttu Pirunkamari.

Huoneen nimi juontuu sen seinäkoristelusta, johon kuuluu sarvipäinen hahmo. Historiallisten maalausten ja koristeiden ympärille on vuosisatojen aikana syntynyt tarinoita, jotka ovat antaneet huoneelle salaperäisen maineen.

Louhisaaren tarinaperinteeseen kuuluu myös kertomus Annasta, Herman Fleming nuoremman vaimosta, jonka kerrotaan tulleen surmatuksi.

Kartanon kummituskierroksilla kuullaan lisäksi Pirunkamariin liittyvistä selittämättömistä äänistä ja linnan muista levottomista tarinoista.

Mikä näistä kertomuksista perustuu todellisiin tapahtumiin? Mitä on lisätty myöhemmin?

Kaikkiin kysymyksiin ei ole varmoja vastauksia. Tarinat ovat osa kartanon kulttuuriperintöä, eivät todisteita yliluonnollisista tapahtumista.

Juuri historian ja tarinaperinteen kohtaaminen tekee Louhisaaresta poikkeuksellisen kiinnostavan vierailukohteen.

Miksi vierailla? Louhisaari tarjoaa mahdollisuuden nähdä eri vuosisatojen sisustusta, tutustua Suomen historiaan ja kokea aidon kartanolinnan tunnelmaa.

Vierailutiedot: Louhisaari on tavallisesti avoinna kesäkaudella. Syksyllä järjestetään erikoisopastuksia, muun muassa dramatisoituja kummituskierroksia. Tarkista ajantasaiset tiedot Suomen kansallismuseon sivuilta.

Suomen kansallismuseo – Louhisaari

2. Mustion linna – ylellisyyttä, ihmiskohtaloita ja salaperäisiä kertomuksia

Raaseporissa sijaitseva Mustion linna on yksi Suomen tunnetuimmista kartanokohteista.

Vaaleankeltainen päärakennus valmistui 1700-luvun lopulla. Kartanon historia liittyy erityisesti Linderin sukuun, jonka elämässä on ollut sekä huomattavaa vaurautta että dramaattisia käänteitä.

Mustion sisätiloissa näkyy kustavilaisen tyylin hienostuneisuus. Koristeelliset huonekalut, kauniit parkettilattiat, maalaukset ja huolellisesti suunnitellut huonekokonaisuudet kertovat aikakaudesta, jolloin kartano oli myös yhteiskunnallisen ja kulttuurisen elämän keskus.

Yksi tunnetuimmista huoneista on Kuninkaan huone, jossa kartanon mukaan ovat yöpyneet muun muassa Ruotsin kuningas Kustaa III sekä Venäjän keisarit Aleksanteri I ja Aleksanteri II.

Tarinoita, jotka eivät ole kadonneet

Mustion linnaan liittyy runsaasti kummitustarinoita ja kertomuksia selittämättömistä tapahtumista.

Kartanon omissa teemakierroksissa tutustutaan näihin sukupolvelta toiselle kulkeneisiin tarinoihin. Niiden viehätys syntyy ennen kaikkea siitä, että vanha rakennus ja sen todelliset ihmiskohtalot antavat kertomuksille poikkeuksellisen näyttämön.

Mustion tarina ei kuitenkaan ole vain menneisyyttä.

Vuonna 1985 Magnus Linder IV sai mahdollisuuden ostaa suvun entisen kartanon takaisin. Hän ryhtyi kunnostamaan rakennusta ja kehittämään siitä vierailukohdetta. Kartanon ovet avautuivat uudelleen yleisölle seuraavana vuonna.

Näin vuosisatoja vanha kartano sai uuden elämän.

Kartanon puisto on oma elämyksensä

Mustion linnaa ympäröi laaja englantilaistyylinen puisto siltoineen, polkuineen ja huvimajoineen.

Kartanoon tutustumiseen kannattaakin varata aikaa myös ulkona. Puisto tarjoaa aivan toisenlaisen näkökulman kartanoelämään kuin juhlasalit ja historialliset huoneet.

Miksi vierailla? Mustio yhdistää hienostuneen sisustuksen, Linder-suvun historian, opastetut linnakierrokset ja kauniin puistomiljöön.

Vierailutiedot: Museon sisätiloihin tutustutaan opastetuilla kierroksilla. Kohteessa on myös ravintola- ja majoituspalveluja. Tarkista kierrosten ajankohdat ennen matkaa.

Mustion linna – museo ja puisto

3. Wiurilan kartano – vuosisatojen perintöä Salon Halikossa

Salon Halikossa sijaitseva Wiurilan kartano tarjoaa hieman erilaisen näkökulman suomalaiseen kartanokulttuuriin.

Wiurilan historia ulottuu keskiajalle. Kartanon omistajat ja asukkaat ovat vaihtuneet vuosisatojen aikana, ja sen vaiheisiin liittyy erityisesti Armfeltin suvun historia.

Nykyinen uusklassinen päärakennus valmistui 1800-luvun alussa. Sen suunnitteli arkkitehti Charles Bassi, ja kartanokokonaisuus edustaa aikakautensa arvostettua arkkitehtuuria.

Wiurilassa kiehtovinta ei välttämättä ole kummituslegenda vaan se, kuinka kartanoelämän arkinen ja juhlava puoli avautuvat vierailijalle.

Millainen oli elämä kartanon seinien sisällä?

Kartanoiden historia kerrotaan usein omistajasukujen, sotilaiden ja vaikutusvaltaisten henkilöiden kautta.

Mutta kartanoissa eli ja työskenteli myös paljon muita ihmisiä: palvelusväkeä, puutarhureita, hevosista huolehtineita työntekijöitä ja käsityöläisiä.

Wiurilan museoissa pääsee tutustumaan tähän monipuoliseen maailmaan.

Koti- ja hevosvaunumuseot kertovat kartanoelämän käytännöllisestä puolesta. Päärakennuksen museossa puolestaan nähdään historiallisia huoneita ja esineistöä, joiden avulla voi kuvitella menneiden sukupolvien elämää.

Yksittäinen vanha esine voi joskus kertoa menneisyydestä yhtä paljon kuin suuri historiallinen tapahtuma.

Millaiseen juhlaan tiettyä esinettä on käytetty? Kuka on istunut vanhassa nojatuolissa tai kulkenut hevosvaunuilla kartanon pihalle?

Kaikkiin kysymyksiin ei ole vastauksia, mutta juuri siksi historialliset esineet herättävät mielikuvituksen.

Kartanokierros lähellä Saloa

Wiurila sopii hyvin päiväretkikohteeksi. Kartanomiljööseen tutustumisen voi yhdistää museovierailuun ja alueen muihin palveluihin.

Wiurilassa järjestetään myös opastettuja kartanolauantaita, joilla tutustutaan kartanon historiaan ja museoihin.

Miksi vierailla? Wiurila tarjoaa mahdollisuuden tutustua suomalaiseen kartanoelämään, historiallisiin sisätiloihin sekä koti- ja hevosvaunukokoelmiin.

Vierailutiedot: Museokierroksia järjestetään ilmoitettuina ajankohtina. Tarkista aikataulut ja mahdolliset varausohjeet ennen vierailua.

Wiurilan kartano – tapahtumat ja vierailut

Mitä kartanoiden sisustus kertoo menneistä ajoista?

Kolmessa kartanossa näkyvät eri aikakausien sisustusihanteet, mutta niitä yhdistää yksi kiinnostava piirre: huoneet eivät ole syntyneet hetkessä.

Kartanoiden sisustus on muuttunut sukupolvien mukana. Uusia huonekaluja on hankittu, vanhoja säilytetty ja huoneita uudistettu aikakauden muodin mukaisesti.

Samalla rakennuksiin on jäänyt kerroksia, joita ei voi jäljitellä ostamalla kaikkea uutena.

Kullatut peilit, koristeelliset oviaukot, maalaukset, kristallikruunut ja vanhat puukalusteet kertovat paitsi kauneusihanteista myös käsityötaidosta ja asukkaiden elämästä.

Erityisen kiinnostavaa on se, kuinka erilaisia kartanoiden sisustukset voivat olla. Louhisaaren barokkivaikutteinen arkkitehtuuri, Mustion kustavilainen eleganssi ja Wiurilan uusklassinen ympäristö edustavat kukin omaa maailmaansa.

Silti jokaisesta löytyy ideoita myös nykyajan sisustukseen.

Ripaus kartanotunnelmaa omaan kotiin

Kartanotyyliä ei tarvitse jäljitellä kokonaisuudessaan. Usein riittää, että poimii historiallisista sisustuksista muutaman kauniin yksityiskohdan.

Koristeellinen peili tuo huoneeseen klassista tunnelmaa ja heijastaa kauniisti valoa.

Samettinen nojatuoli tai sohva tuo pehmeyttä. Oliivinvihreä, murrettu sininen ja lämmin roosa sopivat erityisen hyvin ajattomaan sisustukseen.

Kuvioitu matto yhdistää vanhoja ja uusia huonekaluja ja tuo tilaan kerroksellisuutta.

Vanha lipasto tai konsolipöytä voi muodostaa kiinnostavan vastaparin modernille taiteelle ja pelkistetyille kalusteille.

Harkittu valaistus viimeistelee tunnelman. Kristallikruunun sijaan jo kaunis pöytävalaisin ja lämmin valo voivat luoda hienostuneen vaikutelman.

Ehkä tärkein kartanoista saatava sisustusoppi on kuitenkin se, ettei kodin tarvitse valmistua kerralla.

Vanhat huonekalut, perityt esineet, uudet löydöt ja omat muistot voivat muodostaa persoonallisen kokonaisuuden, joka muuttuu vuosien mukana.

Lähde tutustumaan kartanoiden tarinoihin

Louhisaari, Mustio ja Wiurila ovat kolme erilaista esimerkkiä siitä, kuinka kiehtovaa Suomen kartanohistoria voi olla.

Yhdessä kartanossa kiinnostuksen herättää salaperäinen huone, toisessa vaikutusvaltaisen suvun dramaattinen historia ja kolmannessa vuosisatojen kartanoelämä esineineen ja rakennuksineen.

Jokainen tarjoaa mahdollisuuden nähdä jotakin, mitä valokuvista ei voi täysin välittää: vanhan rakennuksen mittasuhteet, huoneiden tunnelman ja historian läsnäolon.

Ehkä kartanoiden suurin viehätys onkin siinä, että ne saavat meidät hetkeksi kuvittelemaan toisenlaista elämää.

Kun kartanon ovi avautuu, menneisyys tuntuu tulevan hieman lähemmäksi.