Vanhojen kartanoiden seinät kätkevät vuosisatojen historiaa, ihmiskohtaloita ja tarinoita, jotka ovat jääneet elämään. Mutta niiden viehätys ulottuu salaisuuksia syvemmälle – myös menneiden aikojen loisto ja ajaton sisustus kiehtovat edelleen.

Kuvittele astuvasi vanhan kartanon raskaasta puuovesta sisään. Edessäsi avautuu korkea eteishalli, jonka seinillä riippuvat kullatut peilit ja menneiden sukupolvien muotokuvat. Kristallikruunu heijastaa valoa kattoon, ja seuraavan huoneen avoimesta ovesta pilkottaa samettisohva.

On helppo ihastua kartanoiden kauneuteen. Mutta niiden kiehtovuus ulottuu paljon pintaa syvemmälle.

Näissä huoneissa on vuosisatojen aikana juhlittu, rakastettu, tehty suuria päätöksiä ja koettu raskaita menetyksiä. Kartanoiden elämä ei ole ollut pelkkää loistoa, vaan myös vallankäyttöä, velvollisuuksia, ristiriitoja ja joskus tragedioita.

Kaikesta ei ole jäänyt kirjallisia todisteita. Osa tapahtumista on säilynyt kertomuksina, jotka ovat muuttuneet sukupolvien myötä. Todellisuus ja mielikuvitus ovat saattaneet kietoutua toisiinsa niin tiiviisti, ettei niiden välistä rajaa enää tunneta.

Ehkä juuri siksi vanhat kartanot tuntuvat niin erityisiltä. Niissä on jotakin, mitä uudessa rakennuksessa ei voi jäljitellä: elettyä aikaa.

Menneiden aikojen loisto näkyy yhä kartanoiden sisustuksessa

Kun kartanon huoneisiin astuu, huomio kiinnittyy usein ensimmäisenä korkeisiin kattoihin, koristeellisiin listoihin ja suuriin ikkunoihin.

Mutta tunnelma syntyy myös pienemmistä yksityiskohdista.

Vanhojen kartanoiden sisustus oli aikanaan paljon muutakin kuin kauniiden esineiden kokoelma. Se kertoi asukkaiden asemasta, varallisuudesta, matkustamisesta ja aikakauden ihanteista.

Kullatut peilit heijastivat valoa huoneisiin, joissa keinovalaistus oli rajallista. Suuret matot pehmensivät askelten ääniä, ja paksut verhot auttoivat pitämään vedon loitolla. Huonekalut ja taideteokset puolestaan saattoivat kulkea suvussa sukupolvelta toiselle.

Oviaukot, jotka kutsuvat seuraavaan huoneeseen

Yksi kartanoiden viehättävimmistä piirteistä on huoneiden välinen yhteys.

Korkeat pariovet, pitkät näkymälinjat ja peräkkäin avautuvat huoneet saavat sisätilat tuntumaan lähes näyttämöllisiltä. Jokainen oviaukko paljastaa jotakin seuraavasta huoneesta, mutta ei aivan kaikkea.

Tätä ajatusta voi hyödyntää myös nykykodissa.

Kun huoneesta toiseen avautuva näkymä on harkittu, koko koti tuntuu yhtenäisemmältä. Kaunis valaisin, kiinnostava taulu tai väriltään erottuva nojatuoli voi houkutella katseen tilasta toiseen.

Sametti, kristalli ja kullatut yksityiskohdat

Kartanoiden sisustuksessa materiaalit ovat usein yhtä tärkeitä kuin huonekalujen muodot.

Pehmeä sametti, kiiltävä kristalli, tumma puu, messinki ja koristeelliset kehykset muodostavat kerroksellisen kokonaisuuden. Vastakohtien ansiosta tila ei tunnu yksitoikkoiselta.

Kaikkea ei kuitenkaan tarvitse yhdistää samaan huoneeseen.

Jo yksi näyttävä peili tai kaunis samettinojatuoli voi tuoda sisustukseen ripauksen vanhan ajan eleganssia.

Värit, jotka tekevät vaikutuksen

Vaikka kartanot yhdistetään usein vaaleisiin saleihin ja kultaisiin koristeisiin, niiden värimaailma on ollut huomattavasti monipuolisempi.

Syvä sininen, murrettu vihreä, viininpunainen ja lämpimät maanläheiset sävyt sopivat erityisen hyvin klassiseen sisustukseen.

Tummat värit voivat tehdä suurestakin huoneesta intiimin ja kutsuvan. Vaaleat yksityiskohdat, peilit ja luonnonvalo puolestaan tuovat kokonaisuuteen keveyttä.

Kartanoiden sisustuksesta voikin oppia yhden tärkeän asian: persoonallista tunnelmaa ei synny pelkästään neutraaleilla sävyillä.

Kartanon salongista nykyajan olohuoneeseen

Kartanoiden sisustuksen kiehtovuus ei tarkoita, että koti pitäisi sisustaa kuin historiallinen museo.

Päinvastoin. Usein kiinnostavimmat sisustukset syntyvät, kun eri aikakaudet kohtaavat.

Kuvittele moderni olohuone, jossa on yksinkertainen sohva, vanha kullattu peili ja näyttävä kuviollinen matto. Tai klassinen huone, jossa historiallisten listoitusten rinnalla nähdään nykytaidetta ja pelkistetty valaisin.

Juuri tällaiset yhdistelmät tekevät sisustuksesta persoonallisen.

Vanhojen kartanoiden tunnelmaa voi tulkita vapaasti. Tärkeintä ei ole jäljitellä jotakin tiettyä aikakautta, vaan löytää siitä omaan kotiin sopivat elementit.

Kartanotyyli modernissa kodissa – näin yhdistät vanhan ajan loiston ja nykyajan sisustuksen

Kartanotyyli ei vaadi suuria huoneita, korkeita kattoja tai arvokkaita antiikkikalusteita. Sen viehätys voidaan rakentaa muutamasta harkitusta yksityiskohdasta.

1. Aloita yhdestä näyttävästä esineestä

Koristeellinen peili, vanha lipasto tai kaunis nojatuoli voi toimia huoneen katseenvangitsijana.

Anna sille riittävästi tilaa ympärilleen. Kun jokainen huonekalu ei kilpaile huomiosta, näyttävä yksityiskohta pääsee oikeuksiinsa.

2. Tuo sisustukseen samettia

Samettisohva tai -nojatuoli tuo huoneeseen pehmeyttä ja hienostuneisuutta.

Erityisen kauniita sävyjä ovat oliivinvihreä, yönsininen, murrettu roosa ja lämmin ruskea. Sametti toimii myös pieninä yksityiskohtina, esimerkiksi koristetyynyissä.

3. Yhdistä vanhaa ja uutta rohkeasti

Antiikkiesineen ei tarvitse olla osa kokonaan vanhanaikaista sisustusta.

Kokeile esimerkiksi perinteistä konsolipöytää modernin taulun alla tai klassista nojatuolia pelkistetyn sohvan vieressä.

Eri aikakausien yhdistäminen tekee kodista kiinnostavamman kuin yhden tyylin tarkka jäljittely.

4. Valitse matto, joka kokoaa huoneen yhteen

Kartanomaisessa sisustuksessa matolla on tärkeä tehtävä.

Klassisesti kuvioitu matto tuo huoneeseen väriä, lämpöä ja kerroksellisuutta. Se sopii yllättävän hyvin myös modernien, selkeälinjaisten kalusteiden rinnalle.

Valitse riittävän suuri matto, jotta olohuoneen kalusteet muodostavat yhtenäisen kokonaisuuden.

5. Hyödynnä peilien ja valaistuksen tunnelmaa

Kullattu tai muuten koristeellinen peili voi tuoda huoneeseen kartanomaista arvokkuutta.

Sijoita peili paikkaan, jossa se heijastaa luonnonvaloa tai kaunista sisustusyksityiskohtaa.

Valaistuksessa kannattaa suosia useita valonlähteitä. Kattovalaisimen rinnalle sopivat pöytävalaisimet ja seinävalaisimet, jotka tekevät tunnelmasta pehmeän.

6. Anna kodin kertoa omaa tarinaansa

Ehkä tärkein kartanoista saatava sisustusoppi liittyy kerroksellisuuteen.

Vanhoissa kodeissa esineillä on usein historia. Ne voivat olla perittyjä, matkoilta löydettyjä tai vuosien varrella hankittuja.

Myös nykykodissa voi yhdistää uutta, vanhaa ja henkilökohtaisesti merkityksellistä.

Kauniin kodin ei tarvitse näyttää siltä, että kaikki on hankittu samalla kertaa.

 

Kartanoiden tarinat, jotka yhä askarruttavat

Suomessakin on kartanoita, joiden historiaan liittyy poikkeuksellisia tapahtumia ja salaperäisiä kertomuksia.

Yksi kiehtovimmista sijaitsee Varsinais-Suomessa, Askaisissa.

Louhisaaren kartanolinna – mitä Pirunkamarin seinät kätkevät?

Louhisaaren kartanolinna on yksi Suomen merkittävimmistä historiallisista kartanorakennuksista. Sen nykyisen päärakennuksen historia ulottuu 1600-luvulle, ja kartano tunnetaan erityisesti Flemingien ja Mannerheimien sukujen kotina. Myös marsalkka C. G. E. Mannerheim syntyi Louhisaaressa vuonna 1867.

Kartanolinnan huoneissa voi yhä nähdä eri vuosisatojen sisustusta. Mutta Louhisaareen liittyy myös toisenlaisia tarinoita.

Kolmannessa kerroksessa sijaitsee huone, jota kutsutaan Pirunkamariksi.

Nimi kuulostaa pahaenteiseltä, mutta sen alkuperä on kiinnostava. Huoneen 1700-luvulta peräisin olevassa seinäkoristelussa on antiikin mytologiasta tuttu satyyrin pää. Sarvipäinen hahmo on aikojen saatossa tulkittu piruksi, ja huone on saanut siitä nimensä.

Pirunkamarin alkuperäistä käyttötarkoitusta ei tunneta varmasti. Tämäkin pieni historiallinen arvoitus jättää tilaa mielikuvitukselle.

Louhisaaren tarinaperinteeseen kuuluu myös kertomus tapetusta Annasta, Herman Fleming nuoremman vaimosta. Kartanon kummituskierroksilla kerrotaan lisäksi selittämättömistä äänistä ja levottomista kohtaloista.

Mitä todella tapahtui, ja kuinka paljon tarinoihin on vuosien saatossa lisätty? Kaikkiin kysymyksiin ei ole yksiselitteisiä vastauksia.

Juuri siinä piilee vanhojen kartanoiden mystiikka. Historia kertoo meille, keitä rakennuksissa asui ja milloin ne rakennettiin. Tarinaperinne puolestaan paljastaa, millaisia pelkoja, uskomuksia ja mielikuvia ihmiset ovat niihin liittäneet.

Louhisaaren kaltaisessa kartanossa nämä kaksi maailmaa elävät rinnakkain.

 

Jokaisella kodilla on oma tarinansa

Vanhojen kartanoiden viehätys syntyy monesta asiasta: arkkitehtuurista, kauniista sisustuksista, historiasta ja tarinoista, jotka ovat jääneet elämään.

Ehkä juuri siksi kartanon suljettu ovi herättää niin helposti uteliaisuuden. Mitä sen takana on tapahtunut? Keitä huoneissa on asunut? Mitä kaikkea seinät voisivat kertoa, jos ne osaisivat puhua?

Kaikkia menneisyyden salaisuuksia emme koskaan saa tietää.

Mutta kartanoiden sisustuksesta voimme ammentaa jotakin myös omaan aikaamme: rohkeutta käyttää värejä, yhdistää erilaisia materiaaleja ja antaa kodin rakentua vähitellen.

Sillä lopulta kodin kauneus ei synny vain siitä, miltä se näyttää.

Se syntyy myös tarinoista, joita sen seinien sisälle kertyy.